Eilen aamu alkoi huonosti. Olin jo
ehtinyt autoon ja jaa koulumatkaakin jonkun verran kunnes huomasin,
että työavaimet jäivät kotiin - eikun takaisin ja hakemaan.
Aamuntunnit alkoivat telinevoikalla (joka ei ole kauheen suosittua
oppilaiden keskuudessa), tein hienon radan ja jaoun oppilaat
pienryhmiin. Permanto osuudessa oppilaiden tuli tehdä kuperkeikkaa
eteen ja taaksepäin, kärrynpyöriä, venyttelyä, siltaa ja vaakaa. Eräs
oppilas oli seisonut jo pitkään tekemättä mitään; kehoitin häntä
yrittämään tai edes kokeilemaan kuperkeikkaa. Tyttö ei suostunut, joten
päätin, että minäpä näytän kuperkeikan taaksepäin. Noh - eipä se
menytkään ympäri!!! Niskoissa rutisi, jäin kellumaan perse pystyssä
niskoilleni ja tyttö nauroi vieressä!!! Tunsin samantien häpeää, vihaa
ja järkyttävää kipua niskassa! Jouduin suutuspäisääni pari kommenttia
sanomaan tytölle ja väänsiin kuperkeikan hieman fuskaten, hirveestä
kivusta huolimatta ympäri! Sen jälkeen vietinkin päivän kyynel
silmäkulmassa, niskat ja oikeapuoli selästä täysin jumissa. Kipu oli
hirvittävä ja tuskainen. Hyppytynnilla piti hakea kipulääkettä soittaa
fyssarille, terveydenhoitajalle ja lääkärille! Kolmiolääkkeitä ja
saikkuahan se lekuri määräs, mutta koulussa sitä ollaan!!!
Se kuperkeikka on mun saatava ympäri ku niskat sen sallii! Jäi niin vaivaamaan miksi se ei pyörähtänyt entiseen malliin????